Millainen on matkailun tulevaisuus? Onko edessä enemmän uhkia vai mahdollisuuksia kotimaan matkailulle? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämä ”Miltä matkailu näyttää koronan jälkeen” -verkkofoorumi katsoi tulevaisuuteen, ja nosti esiin spekulaatiot lähi- ja luontomatkailun tulevaisuudesta. Tässä katsaus foorumin antiin.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuspäällikkö Juho Pesonen on tutkinut erilaisia skenaarioita, sekä maailmalla tehtyjä tutkimuksia ja arvioita koronan vaikutuksista matkailuun. Selkeää on, että matkailun kulutustottumukset muuttuvat koronan myötä. ”Asiakkaat kiinnittävät enemmän huomiota turvallisuuteen, puhtauteen ja hygieniaan”, totesi Pesonen.
Matkailun toimialalla pahimmin kärsivät pitkät risteilyt, majoitussektori ja kaukomatkailu. Ruuhkaisia matkakohteita tullaan välttelemään ja matkustamisen merkityksellisyys kasvaa. Lähimatkailu sen sijaan kasvaa luonto- ja virtuaalimatkailun ohella.
Pesonen valoi omassa puheenvuorossaan myös uskoa tulevaan. – Kiinnostus matkailua ja matkakohteita kohtaan säilyy ja sitä myös aktiivisesti ylläpidetään.
Visit Finlandin kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari esitteli puheenvuorossaan suomalaisten matkailuyritysten tuntoja Visit Finlandin tekemän tutkimuksen pohjalta.
Selvää on, että korona on vaikuttanut tilauskantoihin ja aiheuttanut peruutuksia, jotka ulottuvat aina vuoden loppuun saakka. Yrittäjät uskovatkin koronatilanteen vähentävän asiakasmääriä merkittävästi koko vuoden ajalta. Myönteistä lienee, että toistaiseksi vaikutukset henkilöstömäärään koetaan vähäisiksi mitä lähemmäs vuoden loppua mennään.
Korona on tuonut mukanaan lisääntyneet hygienia- ja terveydenseurantatoimenpiteet yrityksiin. Lisäksi lomautuksilla ja yritysten tekemillä omilla selvityksillä pyritään vastaamaan koronan luomiin haasteisiin liiketoiminnalle. Myönteistä on, että markkinointi kotimaassa koetaan myös yhdeksi varautumistoimenpiteeksi.
Uusille toimintamalleille on nyt käyttöä
Monet palvelu- ja matkailualan yritykset ovat jo reagoineet koronaan aloittamalla uudenlaisen liiketoimintamallin. Harjun Portin yrittäjä Markus Kaskinen Punkaharjulta kertoi verkkokaupastaan ja siitä, kuinka kuljettavat ravintolansa ruoka-annoksia ihmisille.
Kaskisen mielestä tämä oli oivallinen keino hankkia vaikeina aikoina liikevaihtoa yritykselleen ja uskoo, että verkkokauppa ja annosten ostaminen jäävät elämään koronan jälkeenkin. Lisäksi Kaskinen piti myönteisenä asiana, että tämä uusi toimintamalli oli tavoittanut aivan uusia asiakasryhmiäkin. Kaskisen terveiset kanssayrittäjille oli, ettei saa jäädä tuleen makaamaan vaan löytää uusia selviytymistapoja.
Yrittäjä Elina Raaska Yogelinasta Kotkasta kertoi, kuinka on siirtänyt joogatuntinsa verkkoon. Myös Raaskan kokemukset olivat myönteisiä ja hän kertoi pitävänsä digitaalisia joogatunteja jopa New Yorkissa saakka. Vaikka joogassa ohjaajan läsnäolo on tärkeää, kokee Raaska tämän tuoneen hänelle uuden toimintamallin, jota aikoo jatkaa koronan jälkeenkin.
Retkipaikan Antti Huttunen kertoi, että eräoppaankin työt olivat loppuneet koronan myötä ja pakottaneet hänet miettimään uusia ratkaisuja. Nämä löytyivätkin verkkokaupan tehostamisesta, yhteistyöverkostosta ja erilaisista uusista digitaalisista ratkaisuista. Huttusen vinkki yrityksille olikin, että nyt kannattaa varautua asiakkaiden palaamiseen, ja pistää verkkokauppa ja muut digitaaliset elementit kuntoon.