Luolien ystävät elävät nyt hienoja aikoja. Kirjakauppoihin on ilmestynyt uusi tietokirja maamme luolamuodostumista.
Suomen luolat -tietokirja on toteutettu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen, geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman ja edelleen jatkuvan luolaprojektin aineistojen pohjalta.
Kirja sisältää tietoa yli 1000 kotimaisesta luolasta, luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Oman tärkeän osansa saavat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat.
Suomalaisilla luolilla on kiinnostava historia. Kristiinankaupungin Susiluolaa, joka on saanut nimensä sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan, käyttivät ihmiset jo 100000 vuotta sitten. Luola on nykytiedon mukaan maapallon ainoa paikka, josta on löydetty ihmiselämän merkkejä paikasta, jonka jääkauden mannerjäätikkö on myöhemmin peittänyt. Samalla Susiluola on vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka Pohjois-Euroopassa.
Susiluolasta on löydetty jälkiä ihmisten toiminnasta, mm. kivityökaluja ja nuotionpohjia. Näillä on arvioitu olevan ikää 74000-132000 vuotta. Tämän vuoksi voidaan pitää todennäköisenä, että luolassa on oleskellut neandertalinihminen.
Jääkauden jälkeen suomalaisia luolia on käytetty koko historian ajan mm. sotapakolaisten turvapaikkana, metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoina tai tietäjien kirkkoina. Luolaelämää ovat viettäneet niin rosvot, munkit kuin erakotkin.
Kirjassa luolista esitellään 165 suurinta ja kiehtovinta kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.
Kuva: Tuomo Kesäläinen